Mitä palautuminen on?

Nykyään kuulee usein puhuttavan palautumisen tärkeydestä. Termi palautuminen yhdistetään yleisimmin urheiluun ja urheilijoiden arkeen liittyvänä asiana. Mutta miksi se olisi jokaiselle tärkeä taito?

Nykymaailmassa kiire, vaatimukset ja suorittamisen paine tuntuvat olevan läsnä lähes jokaisella elämänalueella – työssä, harrastuksissa, sosiaalisessa elämässä ja jopa vapaa-ajalla. Siksi ei olekaan ihme, että palautuminen on noussut keskiöön niin työhyvinvoinnin, urheilun kuin arjen jaksamisenkin näkökulmasta. Länsimainen ärsykkeitä tulviva ympäristö aiheuttaa meille helposti ylivireystilan, josta palautuminen ei aina tapahdu itsestään. Elämäntapamme ei enää ole niin tarkkaan sidottu vain perustarpeiden täyttämiseen, vaan informaatiotulvan keskellä selviytymiseen. Siksi aivomme ja kehomme kuormittuvat eri tavalla kuin aiempien sukupolvien eläessä.

Mitä palautuminen oikeastaan on?

Palautuminen tarkoittaa elimistön ja mielen tasapainottumista kuormituksen jälkeen takaisin sopivaan vireystilaan. Se voi olla fyysistä – kuten lihasten palautumista treenin jälkeen – tai henkistä, kuten työpäivän aiheuttaman stressin laukeamista. Palautuminen ei ole pelkkää lepoa, vaan siihen voi kuulua myös aktiivisia keinoja, kuten luonnossa liikkumista, kevyttä liikuntaa, tai aikaa läheisten kanssa. Tärkeintä on, että palautuminen tuo kehoon ja mieleen rauhoittumisen ja läsnäolon tunteen.

Mistä tietää tarvitsevansa palautumista?

Kognitiiviset viitteet: Jos päässä ns. surisee, ajattelu ja päättely on hankalaa, väsyttää tai ei pysty keskittymään. Ihminen saattaa olla ärtynyt ja ahdistunut.

Keholliset merkit: Levottomuus pysyä paikallaan tai toisaalta voimattomuus liikkua. Usein myös nälkä ja jano menevät ohi ylivireiseltä ihmiseltä ja perustarpeet viestivät palautumsen tarpeesta.

Miksi palautuminen on tärkeää?

Aivojen hyvinvointi: Aivomme tarvitsevat lepoa, jotta ne toimivat niin kuin pitää. Muisti ja päättelykyky hyötyvät palautumisesta. Työn teko sujuu paremmin ja riski vakavaan uupumiseen pienenee. Palautuminen tukee aivoterveyttä ja oletettavasti ennaltaehkäisee mielenterveyden haasteita.

Uni: Palautuminen edistää nukahtamista ja unen laatu paranee. Aivot ja keho eivät käy ylikierroksilla iltaisin, ja ihmisen on helpompi nukahtaa. Uni on parempaa, kun aivot ovat saaneet jo valveilla ollessa palautua. Kaiken palautumisen ei näin ollen siis tarvitse tapahtua yön aikana. 

Vastustuskyky ja fyysinen hyvinvointi: Palautuneella ihmisellä on paremmat edellytykset puolustautua fyysisiä sairauksia vastaan. Kehossa on vähemmän stressihormoneja ja ihmisen elimistö on muutenkin tasapainossa. Palautunut ihminen myöskään ei ole niin altis tapaturmille, koska hän kykenee olemaan tarkkaavaisempi kuin väsynyt ja kuormittunut ihminen.

Helppoja keinoja palautumiseen

Palautuminen ei aina tarkoita lomaa tai nukkumista. Tauot ovat tärkeitä päivän aikana. Hetki luonnossa ilman puhelinta työpäivän tai sosiaalisen aktiviteetin jälkeen auttaa palautumaan. Omat rauhoittavat ja mukavat rutiinit arjen keskellä helpottavat. Myös läheisten läsnäolo ja lemmikkien hoivaaminen ovat tärkeitä keinoja palautua. Lukeminen, mietiskely tai puutarhanhoito voi olla se paras oma keino tasapainottaa olotilaa. Ravitseva ruoka ja riittävä nesteytys ovat jokaiselle tärkeitä.

Palautumisen merkitys korostuu stressaavissa elämäntilanteissa, kovassa fyysisessä kuormituksessa tai elinympäristöstä, kuten säästä johtuvista syistä. Helle tai kova pakkanen voi vaikeuttaa palautumista merkittävästi. On hyvä oppia itselle sopivat keinot palautua, jottei niiden merkitystä tarvitse opetella kantapään kautta. Joku palautuu silloin kun järjestelee tavaroitaan tai tiskaa iltaisin. Toinen ottaa torkut kotiin tullessaan.  Palautuminen ja tasapaino arjessa vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun. Palautumisen taito auttaa myös selviytymään silloin kun elämässä on haastavampi ajanjakso. Tärkeä selvitymisen taito siis kyseessä.