Iän myötä alfalipoiinihapon merkitys korostuu

Alfalipoiinihappo on vitamiinin kaltainen aine, jota esiintyy kaikissa elimistön soluissa, joissa se muuttaa glukoosia energiaksi. Alfalipoiinihapolla on antioksidanttisia ominaisuuksia.

Tarve, lähteet ja vaikutukset

Terveen nuoren ihmisen elimistö tuottaa luonnostaan riittävästi alfalipoiinihappoa, mutta iän myötä sen tasot lähtevät laskuun. Ikääntymisen myötä ruokavaliosta saatavan alfalipoiinihapon merkitys korostuu. (ks. Park ym. 2014.) Suomessa Ruokavirasto ei kuitenkaan ole asettanut saantisuosituksia alfalipoiinihapolle.

Muun muassa hiiva, maksa, munuaiset, pinatti, parsakaali ja peruna sisältävät jonkin verran alfalipoiinihappoa. Kuitenkin esimerkiksi pinaattia tulisi syödä useita kiloja pävässä, jotta siitä saatava määrä olisi merkittävä.

Alfalipopiinihappoa käytetään yleisesti myös lisäravinteena. Lisäravinteissa käytetään laboratoriossa valmistettua alfalipoiinihappoa.

Lisäravinteena myytävien alfalipoiinihappovalmisteiden vuorokausiannokset ovat tyypillisesti 200–600 mg alfalipoiinihappoa.

Alfalipoiinihappo on tärkeätä muun muassa endoteelin toiminnan kannalta (Park ym. 2014; myös Tromba ym. 2019).

Meta-analyysien mukaan alfalipoiinihapolla on vaikutusta myös elimistön kykyyn hallita inflammaatiota, jolla on yhteyttä muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön hyvinvointiin (Saboori ym. 2018; Akbari ym. 2018).

Alfalipoiinihapon turvallisuus

Alfalipoiinihapon käyttö ravintolisänä on turvallista terveille aikuisille suositelluilla vuorokausiannoksilla. Perussairauksista (esim. diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta) kärsivien leikkaushoitoa saaneiden kannattaa kuitenkin keskustella ravintolisäkäytöstä lääkärin kanssa.

Alfalipoiinihapon turvallisuudesta kertoo se, että ainetta on tutkittu myös raskaana olevilla naisilla – kohderyhmä, jolla ei todellakaan tutkita ravintolisiä, joihin epäillään liittyvän riskejä (ks. Parente ym. 2017).

- Tuomas

Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä lisäravinnealaan erikoistuneen Terveempi.fi-sivuston kanssa.